LC Kangasala historiikki

5. Toukokuu 1963
Piirikuvernööri Sakari Repo luovuttaa presidentti Usko Tommilalle Kangasalan Lions Klubin perustamiskirjan Vehoniemessä. Kuvassa vielä tänä päivänä aktiivisesti toimiva veljemme Ilkka Pikkola.



Hänen lisäkseen kuvassa ovat Jaakko Rekola, Erkki Pihlajamäki, Erkki Ylinen, Martti Keltamäki, Martti Peltomaa, Lauri Rantala ja Teppo Aho.
Pälkäneen klubin presidentti Matti Kangassalo puhui tänä Charter Night päivänä kummien puolesta palveluksesta ja veljeydestä. Hän luovutti Kangasalan Klubille puheenjohtajan nuijan ja toivoi hyvän yhteishengen kehittyvän Klubiin.
LC Kangasala täyttää 50 v vuonna 2013. Voi Weljet, kohta on puoli vuosisataa kulunut ja yhteishenki on edelleen voimissaan! WE SERVE! 
             

                                    KANGASALAN ALKULEIJONAT
                       Kangasalan Lions Klubin perustajajäsenen Ilkka Pikkola
                      LC Kangasala ja Lions – aate 1963 
Olin 22 vuotta juuri täyttänyt, Kangasalle puolisen vuotta aikaisemmin muuttanut kirjakauppiaaksi ryhtynyt nuori mies. En tuntenut vielä paljonkaan pitäjän asukkaita, varsinkaan "silmäätekeviä".Sain puhelun Säästöpankin johtaja Lauri Rantalalta, että olisinko halukas tulemaan heille kokoukseen 18.2.1963, jolloin päätetään perustetaanko Kangasalle Lions klubi. Lupauduin tulemaan.Kokouksen aihe oli minulle täysin tuntematon, niin myös varmaan muillekin. Paikalla oli 17 kangasalaista miestä, suurin osa johtavassa asemassa olevia. Oli pari rehtoria, johtajaopettaja, lääkäri, kunnanjohtaja, postinhoitaja, pankinjohtaja, nimismies, kirkkoherra, sairaalan talouspäällikkö, muutama maanviljelijä jne. Melkein kaikki olivat iältään neljänkymmenen molemmin puolin, sodankäyneitä veteraaneja. Minua todella ujostutti siinä seurassa. Ylisen Erkki sanoi osallistujien esittelyn jälkeen minulle: "Säähän olet mun komppanianpäällikön poika!".
 Kokouksessa oli myös Pälkäneen Lions klubin, kummiklubin edustajat, jotka esittelivät tämän ihmeellisen Amerikan aatteen meille. Niin sitten klubi perustettiin.
                      Vehoniemen ravintolan kabinetti ja saunan palo             
Ensimmäinen varsinainen klubikokous oli seuraavan kuukauden 2. maanantaina Vehoniemen Matkailumajan ravintolassa, joka oli siihen aikaan pitäjän ainoa anniskeluravintola. Kokoonnuimme toisessa kerroksessa olevassa vaatimattomassa kabinetissa. Alkoholijuomien nauttiminen ei tullut kuuloonkaan, ei edes olutta ruuan kanssa. "Ettei tule sanomista kotona", sanoi perustajapresidenttimme Usko Tommila, Pikonlinnan sairaalan talouspäällikkö. Noita Amerikasta tulleita lions sääntöjä ja ohjeita yritimme alkuun noudattaa kirjaimellisesti, tosin vähän naureskellen. Vähitellen niitä sitten ruvettiin soveltamaan paremmin meille sopiviksi.Sitten kun päästiin vakiintuneisiin kokouskäytäntöihin, jokainen veli vuorollaan piti kokousesitelmän/alustuksen, mieluummin omalta alaltaan tai harrastuksestaan. Tämä käytäntö jatkui vuosikymmeniä. Esiintymiskammoiselle tämä saattoi olla vaikeaa. Harvoin oli ulkopuolisia esiintyjiä.
Joitakin klubikokouksia pidettiin veljien kotona. Pidettiinpä muutamana vuonna pikkujoulutkin perheineen maanvijelijäveljien kotopirtissä. Klubin kasvaessa tämä ei käytännön syistä enää käynyt päinsä.
Vuonna 1965 valmistui kirkonkylään Kangasalan Osuuspankin uusi toimitalo, johon tuli myösKantakrouvi -ravintola. Se vakiintui LC Kangasalan kokouspaikaksi vuosikymmeniksi. Kantakrouvissa kyllä sitten jo nautittiin olutta ja väkevämpiäkin. "Retkusiipi" saattoi istua kokouksen jälkeen pikkutunneille asti. Joskus otettiin pirssi ja lähdettiin Tampereen iloihin. Se oli senaikaista tapa-kulttuuria. Toukokuun klubikokous oli tapana pitää saunakokouksena. Useana vuonna kokoonnuimme Pirkanmaan (nyk. Kaivannon) sairaalan saunalla veli Aarno Nurmisen myötävaikutuksella. Saunasta uimaan Längelmäveden jäiden sekaan. Ikimuistoisia kevätkokouksia, kunnes sitten sauna paloi vähän meidän käyntimme jälkeen...  Myös joulukuun kokoukset useimmiten pidettiin jollakin saunalla.


                      Matalaa profiilia kohta puoli vuosisataa 
Aikaisemmin kuten nykyäänkin klubimme on pitänyt suhteellisen matalaa profiilia aktiviteettien osalta. Mitään valtavia projekteja ei ole suoritettu. Vuosikymmenten saatossa on ollut jäidenlähtö-veikkausta (toistakymmentä vuotta), jouluaaton lämpötilaveikkaus, joulukuusien myyntiä, joulupaketteja vähävaraisille, stipendejä kouluille ja taiteilijoille, televisio kunnalliskotiin (ja johonkin muualle), kirkko-taulun myyntiä ym. Yhden erikoisen aktiviteetin muistan: Kyösti Aaltosen aloitteesta hankittiin Vesaniemen uimalaan kilparataköydet.
Klubin ainoa perustajajäsen ja aktiivinen leijona nauttii yhteishengestä
Vaikka veljet ovat klubissa vaihtuneetkin moneen kertaan, muut perustajajäsenet jättäneet klubin  noin parinkymmenen vuoden aikana perustamisesta, olen saanut kokea lionsveljeyttä ja mukavaa yhdessäoloa sekä onnistumisen tunnetta lionsaatteen hengessä jo 49 vuoden ajan.  
Ilkka Pikkola perustajajäsen

LC Kangasalan veljet kiittää Ilkka Pikkolaa huimasta ja pitkästä Lion urasta. Me muut voimme vain ihailla perustajajäsentämme ja miettiä, miksi tänä päivänä ei meillä ole tällaisia 22 -vuotiaita nuoria aloittamassa 50 -vuotista lion – uraa?